Kartano on vanhin tila mistä paikkakunnalla on yleensäkkään tietoa. Talo kuului kolmen ensimmäisen majatalon joukkoon mitkä kihlakunnan oikeus syyskäräjissä 1644 asetti maanlain kuninaankaaren nojalla.

"V.1636 julkaistu kevariasetus takasi kevarille 6 vuodeksi vapauden maanverosta, minkä lisäksi määrättiin, ettei kenelläkään ollut lupa lähistöllä pitää olutta tai viinaa kaupan. Vaan oli näiden tavaroiden kauppa olevan majatalon etuoikeus".

Herrgårdin uusi päärakennus, jonka me tunnemme paremmin Herkoolina.

1800-luku Ilmajoella oli herrastilojen aikaa. Paikkakunnalla oli Pohjanmaalla harvinaista kartanokulttuuria. Jopa satoja vuosia vanhat talonpoikaistilat joutuivat ruotsinkielisten herrasviljeliöiden haltuun. Tällainen kohtalo oli myös vanhalla Talvitien tilalla, kun Koivulahdelta Ilmajoelle muuttanut maisteri K.J. Herrgård osti Talvitien tilan kolme numeroa.

Wolffin laivanvarustajasukuun kuuluva isäntä oli innokas fennomaani. Kun kauppaneuvoksetar Natalie Wolff vieraili tilalla, hänen kerrotaan todenneen, ettei silloinen rakennus sopinut herraskartanon päärakennukseksi ja lahjoitti 5000 mk uutta päärakennusta varten.
Edustava, kauniisti vuosisadan vaihteen kertaustyylinen päärakennus valmistui 1800-luvun lopulla.

Alkuperäiseen loistoonsa entisöity jykevänä seisova kartanorakennus 1870-luvulla istutettuine puistoineen on samalla kulttuurihistoriallinen rakennustaiteen ja herraskartanokulttuurin muistimerkki ja toimiva yritys. Kartano palvelee ravintolana, juhlahuoneistona ja koulutuskeskuksena.